Juho Erkki Antila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juho Erkki Antila
Henkilötiedot
Syntynyt1. tammikuuta 1856
Kurikka
Kuollut10. maaliskuuta 1920 (64 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti Maanviljelijä
Poliitikko
Puolue Kansallinen Kokoomuspuolue
Entiset puolueet Suomalainen puolue
Vaalipiiri Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri
Kotipaikka Ilmajoki
Puoliso Maria Vuorenmaa
Lapset Yrjö Antila

Juho Erkki (J. E.) Antila (1. tammikuuta 1856 Kurikka10. maaliskuuta 1920 Helsinki) oli suomalaisen puolueen sekä kokoomuksen kansanedustajana toiminut suomalainen maanviljelijä, kunnallisneuvos ja osuustoimintamies.[1]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antila oli säätyvaltiopäivillä 1905–1906 talonpoikaissäädyssä Ilmajoen tuomiokunnan edustaja.[2] Hän oli myöhemmin kansanedustajana 1907–1910 ja 1917–1919 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä. Antila edusti kansanedustajana suomalaista puoluetta ja sen jälkeen kokoomusta sen perustamisesta alkaen. Eduskunnassa 9. lokakuuta 1918 järjestetyssä Suomen kuninkaanvaalissa Antila sai kyseenalaisen kunnian esittää Hessenin prinssi Friedrich Karlia Suomen kuninkaaksi, sillä symbolisista syistä esityksen haluttiin tulevan talonpoikaiston edustajalta.

Antila toimi Ilmajoen kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan puheenjohtajana ja hän oli myös kunnanvaltuuston jäsenenä. Antila oli Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran varapuheenjohtaja sekä Pellervo-seuran johtokunnan, Osuuskassojen keskuslainarahaston hallintoneuvoston ja Hankkijan hallintoneuvoston jäsen.[1]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antilan vanhemmat olivat talollinen Jaakko Ala-Antila ja Maria Laulaja. Hän toimi Ilmajoen Yläpäässä (nyk. Koskenkorva) sijainneen Havuselan sotilasvirkatalon vuokraajana 1883–1920 ja oli myös osuuskassan hoitaja. Virkatalon vuokraoikeuden hän osti kirjailija Gustaf von Numersilta. Antila sai kunnallisneuvoksen arvon 1919.[1]

Antila oli naimisissa vuodesta 1879 Maria Margaretha Vuorenmaan kanssa.[1] Myös heidän poikansa, Yrjö Antila, oli kokoomuslainen kansanedustaja[3].

  1. a b c d Oiva Jääskeläinen: J. E. Antila (1856–1920). Teoksessa Y. R. Mäkihovi (toim.): Uranuurtajia ja rakentajia. Osuustoimintamiesten elämäkertoja, s. 46-56. Helsinki: Pellervo-Seura, 1950.
  2. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 14–16. Helsinki: Otava, 1926.
  3. Yrjö Antila